Kesäkuun kisailuja
Kisakauteni on edennyt tässä muutamalla estekisalla ja, jo varmaankin tietyllä tavalla perinteeksi muodostuneella, juhannuskisastartilla.
Kesäkuun alussa kävin avaamassa Kälviällä estejuoksukautta Kälviän aita- ja esteillassa. Matkana siis 3000 metriä esteillä. Yksin sai tai joutui tällä kertaa juoksemaan: reipas aloitus ei auttanut, loppuaika painui melko vaisuksi 10.34. Aitominen sinänsä sujui ihan hyvin, mutta vauhti- ja voimakestävyys ei ollut selvästikään vielä ihan tikissään.
Lyhyehkön harjoitusjakson jälkeen seuraavana olikin sitten jo Aikuisurheiluliiton (SAUL) SM-kisojen M 40 -sarjan 3000 m esteet täällä Kuopiossa. Tällä kertaa vauhdinjako oli tasaisempaa, toisella tonnilla tosin pientä notkahdusta, mutta loppu tuli ihan ok. Voitto ajalla 10.32. Tasaista vääntöä oli heti alusta lähtien M 45 -sarjan konkarin Teppo Syrjälän kanssa, myös M 50 -sarjan Tomi Kanto haastoi hyvin. Startissa juoksivat M 30-M 55 -sarjat.
SAUL:n kisojen jälkeisellä viikolla ehdin tekemään yhden kunnollisen vauhtiharjoituksen ennen juhannuskisoja. Treenin perusteella fiilikset olivat hyvät. Vauhdit jo vähitellen löytymässä.
Juhannuksena oli siis ohjelmassani perinteiset juhannuskisat Keuruulla. Keuruun 56. Juhannuskisat. Matkana 3000 m ja startissa 13 juoksijaa, osa Suomen kestomatkojen kärkikaartia. Tiedossani oli siis että varmasti kovaa lähdetään kärjen osalta juoksemaan, noin 8.00-8.10 -vauhtia, joten taktisesti oli järkevää keskittyä vain omaan juoksuun ja vauhtisuunnitelmaan: on se paikka sitten hännillä tai keskivaiheilla porukkaa, noin 3.00-3.05:n kilometrivauhti olisi tässä kunnossa minulle ihan riittävää vauhtia; vauhdikkaammalla aloituksella noutaja tulisi varmasti. Näin se vaan menee: tosiasia on että ennätysvauhdeista näillä matkoilla on itsellä jo niin pitkä aika ettei niihin ole oikein enää saumaa. Vaikka kestävyys olisi joiltakin osin parempikin kuin ennätysvuosina, suurimmat ongelmat tulevat varmaankin vauhti-maksimikestävyyden puolella. Omalla tavallaan myös voimaharjoittelussa. Iän myötä harjoittelussa on myös aina enemmän tai vähemmän muutakin säätämistä, palautumisen hidastuminen, kivut ja niin edelleen. Lannistua ei tietenkään pidä.
Ja sit kisaan. Kärki tosiaan meni täysin omaa vauhtiaan. Ennakkoon ajattelin että hyvin menisi itellä, jos kärki ei saisi kierroksella kiinni. Toisin kylläkin kävi: kärki meni lopulta reilusti kierroksella ohi. Tästä huolimatta ei ihan huono juoksu ollut itselläkään.
Voiton Keuruun 3000 m:llä korjasi HKV:n Eero Saleva ajalla 8.09, toisena maaliin tuli Lahden Ahkeran, tämän kevään SM-maastojen tuplamestari, Ossi Kekki ajalla 8.12 ja kolmantena Tampereen Pyrinnön Samu Mikkonen ajalla 8.21. Kovia aikoja startissa juoksi liuta ukkoja, itsellä loppuaika vasta 9.27. Oma vauhdinjako: eka tonni ok n. 3.05, toinen tonni notkahdus, lopussa kuitenkin selvä vauhdin nosto. Viimeisellä kierroksella onnistuin kirimään sijalta 13 sijalle 11. Loppu tuli siis ihan ok, mutta muuten aika tasaisen hapokas juoksu. Toisaalta, huonomminkin olisi voinut juosta, kun toinen tonni notkahtaa vielä enemmän tai vähemmän. Vauhtien suhteen tekemistä riittää siis joka tapauksessa. Jep, tästä on hyvä jatkaa tekemistä ja kisailuja ; )
