Olen jossakin määrin sillä kannalla että hyvän taideteoksen luomiseen on parempi varata kunnolla aikaa sen sijaan, että tuhertaisi nopeasti vain jotain, saadakseen vain jotain aikaan. Toisaalta tekniikkana nopeat työtkin voivat olla todella vaikuttavia, esimerkiksi yhdeltä istumalta maalaaminen. Tyyli, teos, hetki. Todellakin, teoksen luomiselle voi olla monia lähtökohtia, erilaisia näkökulmia, ilmaisutapoja ja tavoitteita.
Graafisena suunnittelijana olen tottunut ja suuntautunut ammatillisesti siihen, että kuvan, sommitelman ja eri elementtien tekemiseen suhtaudun aina huolellisesti ja tarkasti yksityiskohtiin keskittyen. Nimenomaan tyyli määrittää loppuen lopuksi näitäkin asioita; yhtälailla vaikkapa toimeksiannon kokonaisuus vaikuttaa tämän tyyppisiin seikkoihin, oli kyseessä sitten graafisen suunnittelun, kuvittamisen tai vaikkapa tosiaan kuvataiteen tilaus.
Visuaalisen suunnittelun yrittäjänä olen kuvataiteen alueella varmaankin vieläkin enemmän harrastelija kuin kokenut kuvataiteilija. Pohja kuvataiteelle on kuitenkin jo mielestäni suhteellisen hyvä; kuvataiteilu luonnoksista teoksiin on tukenut suunnittelua ja graafisen suunnittelun osaaminen puolestaan kehittänee jatkuvasti kuvataiteellista silmääni. Kuvataiteessa voin toki olla hieman vapaampi, voin ehkä tyylitellä vapaammin. Tyyli ja tavoitteet vaikuttavat myös tietenkin tähän.
Nykyaika, siis lähinnä viime vuodet, tekoälyineen on osoittanut ehkä että muutokset monilla aloilla tapahtuvat sittenkin kovin nopealla tahdilla. Osin tämä on varmasti hyväkin suunta, esimerkiksi erilaisten uusien innovaatioiden kautta tapahtuva edistys, monien asioiden helpottuminen automaation kautta jne. Varmaa on myös se, että monelle alalle muutokset ovat ehkä liian nopeita. Niin tai näin, tässä kehityssuunnassa on hyvä olla vähintäänkin hereillä.
Tekoäly, päivän sana, tuleekin jatkuvasti vähän kaikessa esille. Kuvan tekemisessä digitaaliset kuvageneroinnit ovatkin jo olleet suhteellisen pitkään arkipäivää somessa, markkinoinnissa, eri medioissa yleensäkin. Kuvamanipulaation uusi taso on jatkuvasti käsillä, millä on sekä hyviä että huonoja vaikutuksia. Asiaan pitää siis suhtautua tietyllä varauksella; sopivan kriittinen asenne lienee hyvä. Tekoäly on tuottanut varmaankin uuden alueen, johon on totuttava; oltava myös mukana siinä.
Graafisen suunnittelun puolella olen itse käyttänyt jo jonkin aikaa tekoälytyökaluja muun muassa ideoimiseen. Työn luonne ei ole kuitenkaan muuttunut tämän kehityksen myötä. Prosessien järjestykset ovat täysin samanlaiset kuin aikaisemminkin, ja tämä on mielestäni myös hyvä ammatillisesti. Tekoäly voi helpottaa prosessissa joitakin kohtia, mutta sen ei tarvitse olla työn koko ratkaisu. Kuvataiteessa voin myös käyttää samaan tyyliin AI-työkaluja, ideoimiseen ja joissakin tapauksissa tausta-aineistoihin. En kuitenkaan ole tekoälytaiteilijaksi suuntautumassa. Tekoäly ei tule siis olemaan varsinainen menetelmä kuvataiteessani. Prosessia ja tekemistä ei ole tarvetta ulkoistaa tekoälylle, eikä se olisi mielekästäkään: teokset tuotan siis taiteellisena prosessina, piirtämällä ja maalaamalla.